torstai 24. heinäkuuta 2014

Arvonta!


Tämä kuvissa esiintyvä neiti täytti eilen 9 vuotta. Hän ei välittänyt juhlia kanssamme vaan on jollakin retkellä lähiympäristössä. Nekku tekee usein sellaisia neljän päivän retkiä, joten sillä täytyy olla sama reitti, koska aina ilmestyy neljäntenä päivänä. Se on sitten huomenna, joten silloin kaiketi juhlimme...









Kuten kuvissa näkyy, Nekku on oikea asentojen mestari. Pienikokoisena se ei paljoa
 tilaa tarvitse.

Mutta sitten siihen arvontaan. Kuten aikaisemmin vihjaisin, pidetään nyt Leeville ja Nekulle yhteinen synttäriarvonta, Leevihän täytti toukokuussa 4 vuotta.
Tuttuun synttäriarvontatapaan säännöt ovat seuraavat:

Huushollin jokainen karvakorva saa oman arvan, kun osallistumiskommentissa kerrot karvaisten ystävien lajin ja nimet. Palkinto tulee sitten sen lajin mukaan, omistajaakaan ei unohdeta, mutta omistajan palkinto on suunnattu kissaihmiselle. Arvonta alkaa N - Y - T ja kestää 2.8. saakka. Onnea kaikille osallistujille!
Ja hyvää viikonloppua!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Täällä voidaan jo hyvin




Yllättävän nopeasti opimme kaulurihommat ja antibiootitkin Leevi otti harjoittelun jälkeen ihan hienosti ja sai aina namia päälle. Nyt jo ulkoillaan ilman valjaita näin yhdessä, Leevihän on yleensä siellä missä muutkin. Tänään oli jokin saalistus menossa, joskaan en nähnyt mitään saalistettavaa, useinhan heiluva heinä riittääkin... Viimeisessä kuvassa näkyvät vielä tikit Leevin selässä. Se onkin harmillista, etten millään viitsisi kiusata sitä taas uudella autoreissulla lääkäriin. Lääkäri kyllä sanoi, että tikit saa ottaa pois itsekin, mutta en tiedä uskallanko. Katsotaan, ratkaisu pitää tehdä nyt lähipäivinä.

Leevillähän oli synttärit toukokuussa ja Nekulla on ensi keskiviikkona. Leevi täytti neljä ja Nekku täyttää jo yhdeksän vuotta. Kyllä se aika kiitää, vastahan Nekkukin oli sellainen kämmenelle mahtuva pikku kisu - tosin ei suuren suuri ole vieläkään. No joka tapauksessa, meillä on ollut tapana pitää kissamaiset arpajaiset kissojen synttäreillä. Leevin synttäreiden aikaan oli noita juhlakiireitä, joten järjestetään yhteisarpajaiset. Niistä lisää lähipäivinä...

Ja loppuun vielä liemipurkin ratkaisu:
Tällaista siitä tuli. Kuva on vähän epätarkka, mutta kyllä siitä näkee, että langassa on eri sävyjä, luonnossa on oikein mukavan kirjava. Tällä tekniikalla tulen tekemään langan värjäyksiä jatkossakin perinteisempien konstien ohessa.

Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ja kiitos vielä edelliseen postaukseen kommentoineille.
Pian pistetään pystyyn arvontaa!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Mirri sairastaa...

Leevillä on ollut jonkun aikaa pieni patti selässä. Ajattelin sen olevan sellainen rasvapatti ja sitä seurailtiin tarkkaan. Nyt se oli meistä kasvanut ja selvästi alkoi kiusata Leeviäkin, se yritti koko ajan pestä pattia. Sormeen se tuntui siltä, kuin ihon alla olisi ollut herne. Varattiin siis herralle lääkäri.
Eilen käytiin ja lääkäri oli sitä mieltä, että rasvapatti se on, mutta poistetaan, jotta varmasti nähdään.
Leevi nukuksiin ja leikkaukseen. Patti saatiin kokonaan pois ja lääkäri sanoi, että rasvapatti se oli, mutta hyvä että otettiin pois niin ei kiusaa kissaakaan.

Oli hyvin mielenkiintoinen reissu. Tyttären kanssa lähdettiin ja jo kilometrin päässä kotoa(eläinlääkäriin on sellainen 15 kilsaa matkaa)Leevi oli saanut kuljetuslaatikon ristikon irti ja oli valtoimenaan autossa. Hellekeli ja neitini pikku shortseissa ja topissa ja pelokas kissa - huono yhdistelmä. Onneksi meillä oli kisulla myös valjaat päällä. Ei kun auto tiensivuun ja kuskin vaihto, koska mulla oli enemmän vaatetta päällä. Selvittiin vaikka Leevi piti koko matkan valitusvirttä.

Eläinlääkärissä Leevi käyttäytyi herrasmiehen tavoin. Kävimme leikkauksen aikana hommaamassa kaulurin ja heräämisherkkuja. No, eläinlääkäri halusi herättää Leevin, ennen kuin antoi meidän mukaamme. Ei puhettakaan että kissaa olisi saanut kuljetuslaatikkoon, joten samanlainen kotimatka odotti. Apteekkiin emme voineet pysähtyä antibiootteja hakemaan, mutta eilisen annoksen Leevi saikin piikkinä ja kuuri aloitettiin vasta tänään. Onneksi olin ottanut kuljetuslaatikosta viltin syliini, sillä viimeisissä mutkissa ennen kotia, kisulle tuli pisut alle. Olin kuin itsekin vahingon kohdannut kun pääsin autosta ulos...Sain sentään pelastettua auton penkin kastumiselta(tuli sitten tehtyä vatsalihasreenitkin siinä samalla monttuisella tiellä penkkiä varjellessani).

Kotiin päästyä alkoi sitten kauluriaskartelu ja se oli se helpoin osuus. Se vaikeampi oli saada kissa kauluriin tai toisin päin. Mutta lopulta kissalla on siis kauluri. Illalla tosin otin sen pois, kun Leevi osoitti halua syömiseen ja oli niin rauhallisen oloinen ja silmäin alla. Yöksi sitten veivasin sen takaisin.

Leevi ressu, vaikea on oppia, ettei joka paikkaan pääse, kun on tötterö päässä. Ja Nekku vain sähisee ja murisee sille. Kai sille tuli mieleen kauhun hetket kun Leevi oli pieni. Silloin esikoinen oli jättänyt kissanruokapurkin esille ollessaan yksin kotona. Hän alkoi kuunnella, miksi Nekku piti hirveää sähinää ja murinaa ja lisäksi kuului kovaa kolinaa. Poika meni katsomaan, ja siellä Leevi juoksi ympäriinsä ruokapurkki päässä ja Nekku säntäili hädissään ympäri sähisten. Onneksi purkissa ei ollut teräviä reunoja ja kaikki pääsivät säikähdyksellä.

Leevi ei myöskään ymmärrä, ettei voi mennä ulos. Koska haava on selässä, sille ei saa edes valjaita haavaa vaarantamatta. Aamulla kyllä laskin sen isännän kanssa hakemaan lehden ja aamupisut pääsi siis tekemään ulos. Laskin siksi, että tiesin sen tuolta reissulta tulevan kiltisti sisään aamupalalle, kuten joka aamu.

Yksi hauskuus on sitten tämä lääkeiden antaminen, sitä on jo tänään reenattu. Oli oikein "makuaineiset" lääkkeet, eli pitäisi mennä kuin kuumille kiville. Ei mene. Lopulta liotin veteen ja ruuttasin ruiskulla menemään. Tämä hauska show tulee toistumaan kaksi kertaa päivässä kymmenen päivän ajan ja lisäksi pitäisi kerran päivässä saada annettua maitohappobakteeria. Koitin jo sekoittaa jogurttiin, joka yleensä on herkkua. Turha toivo. Saa nähdä meneekö sitten ruoan mukana.

Tällaisia hauskuuksia meillä on kehitelty viimeisille lomapäiville. Niin ja yhdet rippijuhlatkin pitäisi sunnuntaiksi laittaa. Esikoinen ei tiedäkään, miten kivoja meillä on varattuna ensi viikolle kun me isännän kanssa lähdetään töihin(jos nyt sinne koskaan ehdin kaikkien kissakuvioiden takia). Pitäisi olla kyllä sairaankissanhoitovapaa....

Semmoisia meillä täällä. Leevi tuossa makoilee ihan rauhallisena tötterö päässään, joten sopeutumista on havaittavissa. Mukavaa torstaita kaikille, seuraavassa postauksessa sitten palailen meidän Savonlinnan reissuun<3

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Purkin päivitys

Langan väri on alkanut jo vaihtua. Edellisestä postauksessa voi verrata. Täytyy sanoa, että lupaavalta näyttää. Saa nyt killua tuolla vielä tovin ja sitten katsotaan, mitä aikaiseksi saatiin.

 Nauttikaahan lämmöstä, koskaan ei tiedä kuinka kauan tätä kestää. Meillä on otettu ihan lunkisti, ainakin osa porukasta osaa tuon taidon...
 Kuopus lähtee huomenna riparille ja me isännän kanssa pariksi päiväksi kohti Savonlinnaa. Kissat jäävät nuorison hoitoon ja nauttimaan kesäpäivistä kotosalla.Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille täällä poikkeaville!

torstai 3. heinäkuuta 2014

Uusi arvoitus ja värjäystuloksia

Taas on tavaraa purkissa, mutta arvaattekos mitä ja miksi?
Kyllä, lankaa, vettä ja sipulinkuoria, menossa kylmävärjäys kokeilu. Pitäisi tulla kirjavaa lankaa viikon/kahden liottamisen jälkeen. Mielenkiintoista. Kaikkeen sitä netissä törmää, tämä idea täältä.

Eilen keittelin keitoksiani keittiön hellalla, koska tuuli niin mahdottomasti enkä uskaltanut tehdä tulia nuotiopaikalle. Ensimmäinen liemi kiehui porkkanan- ja nauriin naateista, odotettavissa oli keltainen väri. Ja tälläistä siitä tuli:

Ihan kiva hempeä keltainen. Jotta olisi saanut voimakkaamman värin, olisi pitänyt naatteja olla enemmän, nyt oli vain kaupan nippujen naatit, yksi nippu molempia. Olen kuitenkin tyytyväinen tulokseen. En esipurettanut lankoja, keittelin vain lientä noin tunnin ja sitten jäähdyttelin 80 asteeseen, lisäsin alunan ja langat ja annoin olla noin 80 asteessa toisen mokoman ja sitten jäähtyä liemessään.

Ja sitten se kauniin sinisen purkin tavara:

Samalla metodilla kuin edellinen, valmistui tämäkin. Tosin en suosittele lupiinien keittämistä sisällä, niin kammottava pupunheinänhaju täytti koko huushollin(sellaisen kastuneen). Tästä syystä tämä liemi ei ihan tuntia kiehunut ennen lankojen laittamista. Väri ei nyt ehkä ihan kuvista tule oikein esiin, alempi kuva on lähempänä totuutta. Väri on sellainen oikein kaunis vaalea vedenvihreä. Odotin saavani vähän enemmän turkoosiin vivahtavaa netin koluamisen tuloksena, mutta tämä on todella kaunis väri. Sehän tässä on kaikista hauskinta, kun koskaan ei tiedä mitä saa. Pohjalankana on luonnonvalkoinen 7 veikka molemmissa.

Kun saan tulet ulos, värjäys jatkuu. Listalla on koivua, nokkosta ja sipulinkuoria. Rakastan murrettua oranssia ja keltaista, jota saa sipulista! Ja säästin toki lupiiniliemen ulkotouhuja varten, joten toinen värierä on siitäkin tulossa, sehän on toki edellistä vaaleampi, jos en sitten innostu sekoittelemaan liemiä...

Tässä vielä tyypillinen kuva meiltä lankasotkujen keskeltä. Ja siinä taitaa kyllä olla "pukki kaalimaan vartijana". Kun ei saanut lankoja sotkea, piti käydä viereen makoilemaan(lue: tilaisuutta odottamaan...)
Mukavaa viikonloppua teille kaikille! Nauttikaa Suomen kesästä, nyt se kuulemma tulee!